Camillan Purentaprojekti

Viimeisiä tunteja viedään. Neljän tunnin päästä olen jo sairaalassa, valmistautumassa leikkaukseen. Leukaleikkauksen jälkeen kotiudun perjantaina, kunhan vointi sen sallii. Vietän sairaalassa siis kaksi yötä ja kolme päivää. Eniten niinä päivinä keskitytään tietenkin kivunlievitykseen, lepäilyyn sekä syömisen opetteluun. Vuodeosastolle kannattaa kuitenkin ottaa mukaan jotain mieluisaa tekemistä, varsinkin kun nyt pandemia-aikana vieraatkin ovat kiellettyjä. Alla minun sairaalakassini sisältö, ei mitään ihmeellistä, mutta varmasti sitäkin tärkeämpiä viihtymisen kannalta! Pian alkaa siis luutumisprosessi, soseruoat sekä toipuminen. Kirjoittelen tänne taas heti kun toivun tarpeeksi. Vielä en tiedä mitä odottaa leikkauksen jälkeisestä ajasta, se on jokaisella niin yksilöllinen. Mutta ainahan saa toivoa, että mahdollisimman vähillä kivuilla selviäisi. Kirurgiin kuitenkin luotan, hän vaikutti erittäin ammattitaitoiselta ja tarkalta erikoislääkäriltä. Wish me luck ja palaillaan taas k...

Tapasin 19.05. leikkaavan kirurgini, joka oli vaihtunut kun ajankohta muutettiin. Minut piti ensin leikata Satasairaalan oma Matti Niemi, mutta varmaankin johtuen vallitsevasta tilanteesta kirurgini tuleekin nyt Lahdesta asti. Tapaamani kirurgi oli Linda Vähäsilta, nuori mutta erittäin mukava erikoishammaslääkäri.  Samana päivänä tehtiin myös loput valmistelevat tutkimukset; verikokeet, röntgenit sekä muottien ottaminen leikkauskiskoa varten. Hieno nimitys toimenpiteellä on siis BSSO, eli alaleuan siirtoleikkaus, johtuen alaleuan retrognatiasta, eli pienuudesta. Eniten odotin saavani takahampaat vihdoinkin yhteen, mutta se ei ole kuulemma täysin mahdollista. Leuka siirretään niin, että ylä- ja alahampaiden keskiviivat ovat kohdakkain, eikä alahampaat ota enää kitalakeen kiinni. Takahampaat saadaan jotenkin vastakkain, mutta kuulemma vain muutama takahammas saadaan hyvin yhteen. Tämä ei minua haittaa, kunhan vain pystyisin vihdoin syömään ja puhumaan kunnolla, ilman kipuja❤️ ...

Sain soiton huhtikuun alussa, n. 3 viikkoa ennen sovittua leikkauspäivää, että leukaleikkaukseni siirtyy ainakin syksyyn hamaan tulevaisuuteen. Tilanne harmitti todella paljon, olinhan henkisesti valmistautunut leikkaukseen jo useita kuukausia. Ajattelin, että leikkausta ei tarvitsisi miettiä ennen syksyä, mutta yllättäen minulle soitettiin tämän viikon torstaina. Satasairaalassa ei ole ollut useaan päivään koronatapauksia, joten leikkaus pidettäisiin keskiviikkona 27.5. Uskon, että sillä oli tarkoitus, kun leikkaukseni siirtyikin juuri tähän kohtaan. Muutimme poikaystäväni kanssa yhteen ja omillemme, eli voin viettää sairasloman omassa kodissani. Odotus ei myöskään tunnu enää niin piinaavalta, en enää jännitän tulevaa vaan odotan sairasloman jälkeistä aikaa innolla.  Tulee hieman kiire hoitaa vielä ennen pääpäivää röntgenit, verikokeet ja hammaslääkäritarkastukset, mutta eivätköhän nekin sumpliudu. Polttaminen täytyy myös lopettaa taas uudelleen, mutta samalla tavalla se lop...

Valmistautuminen leikkaukseen on sujunut täällä hyvin. Leikkauskoukkuihin on tottunut, polttamisen sain lopetettua, ja henkisestikkin olisin jo ihan valmis leikkaukseen. 33 päivää enää ennen leikkausta, tai siis pitäisi olla ilman tätä yhtä isoa muttaa. Nimittäin kaikille varmasti jo tutuksi tullut korona-virus on aiheuttanut Suomessa poikkeusolosuhteet, ja valmiuslakien tuomat muutokset näkyvät myös epävarmuutena monilla eri aloilla. Ihmisten tulee vältellä turhia kontakteja muihin ihmisiin, monet ovat siirtyneet etätöihin tai jopa joutuneet lomautetuiksi. Itsellänikin loppui kokonaan kuntouttava työtoiminta, ainakin tämän kuukauden pituisen yleiskaranteenin loppuun asti. Se stressaa, sillä tuloni tippuivat lähes kolmasosalla, ja rahaa olisin todella tarvinnut sairaslomani aikana.  Mutta sehän tässä onkin kaikkein epävarminta, kun ei tiedä tuleeko mitään sairaslomaa edes ensi kuussa vielä. Sillä jos tämä poikkeustila jatkuu vielä ensi kuun jälkeenkin, leikkaukseni todennäköisesti ...

Valmistautuessa leikkaukseen tapoja on varmasti yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Jokaiselta kuulette eri tavat ja ohjeet toimia, ja tässä teille vielä yhden ihmisen tavat lisää. Kaikille ei tietenkään sovi kaikki samat tavat mitä toisille, siksi jokaisen kannattaa valita juuri ne jutut, mitkä itselle parhaiten sopii. Osan näistä olen kuullut vinkkinä lääkäreiltä, ja osan taas kuullut muiden leikkaukseen joutuvien kokemuksista. Ennen leikkausta; 1. Ruokavalio. Syömistavat kannattaa heti alkuunsa laittaa kondikseen, sillä oma fyysinen kunto vaikuttaa erittäin paljon leikkauksen lopputulokseen ja komplikaatioriskeihin. Jos painoa löytyy vähän liikaa, kannattaa mahdollisesti laihduttaa, jotta anestesia hoituisi mahdollisimman turvallisesti. Jos taas on toisesta ääripäästä, eli alipainoinen, painoa kannattaa yrittää nostaa hieman ylöspäin. Tämä siksi, että useamman viikon pilliruokavalio johtaa monilla 2-5kg painon laskuun. Se ei ehkä kuulosta paljolta, mutta huomattavasti alipainoiselle, k...

Maanantaina 24.2. kävin vielä viimeisen kerran ns. "normaalilla" hammaslääkärikäynnillä. Siellä minulle laitettiin leikkauskiskot, eli normaalit ratakiskoraudat, joissa on koukut. Koukuilla hampaani sidotaan leikkauksen yhteydessä yhteen kumilenkeillä, jotta leukani pysyvät paikallaan ja kiinni niiden luutuessa uudelleen. Koukuissa ei ole muuta häiritsevää, kuin niistä johtuva ässävika, jonka vuoksi suhisen menemään nyt loput 58 päivää. Myös ruoka jää taas entistä helpommin rautojen väliin, mutta siihen ainaiseen nyppimiseen on tottunut jo saadessani raudat ensi kertaa. Leikkauskiskojen laitto kongretisoi sen, että kyllä, leikkaus on todella tulossa. Sen lisäksi toinen suuri muutos elämässä on tupakoinnin lopettaminen. Se kun tulee tehdä 2 kuukautta ennen leikkausta. Tupakoimattomuus yhdistettynä leikkauksen jännittämiseen ei aina ole se helpoin combo, mutta kyllä se siitä helpottaa. Myös hammaslääkärini rauhallisuus ja rento suhtautuminen on auttanut minuakin jännit...