
Maanantaina 24.2. kävin vielä viimeisen kerran ns. "normaalilla" hammaslääkärikäynnillä. Siellä minulle laitettiin leikkauskiskot, eli normaalit ratakiskoraudat, joissa on koukut. Koukuilla hampaani sidotaan leikkauksen yhteydessä yhteen kumilenkeillä, jotta leukani pysyvät paikallaan ja kiinni niiden luutuessa uudelleen. Koukuissa ei ole muuta häiritsevää, kuin niistä johtuva ässävika, jonka vuoksi suhisen menemään nyt loput 58 päivää. Myös ruoka jää taas entistä helpommin rautojen väliin, mutta siihen ainaiseen nyppimiseen on tottunut jo saadessani raudat ensi kertaa.
Leikkauskiskojen laitto kongretisoi sen, että kyllä, leikkaus on todella tulossa. Sen lisäksi toinen suuri muutos elämässä on tupakoinnin lopettaminen. Se kun tulee tehdä 2 kuukautta ennen leikkausta. Tupakoimattomuus yhdistettynä leikkauksen jännittämiseen ei aina ole se helpoin combo, mutta kyllä se siitä helpottaa.
Myös hammaslääkärini rauhallisuus ja rento suhtautuminen on auttanut minuakin jännittämään vähemmän. Tietenkin kun leikkaukseen on vielä vajaat 2 kuukautta aikaa, ei jännitys vielä ole päässyt äärimmilleen, veikkaan että huhtikuussa saattaa jännitys tulla vielä enemmän pintaan. Uskon kuitenkin kaiken menevän hyvin, ja että pääsen viettämään kesää jo paljon paremmin leuoin.
7.4. on vielä ennen leikkausta tulossa tunnin mittainen käynti
Satasairaalassa, jolloin otetaan viimeiset röntgenkuvat ja muotit, sekä
verikokeet mahdollisia verensiirtoja varten. Tapaan myös ensimmäistä
kertaa kunnolla leikkaavan ylihammaslääkärini, jonka kanssa
keskustelemme leikkauksesta ja siihen valmistautumisesta.
Hyvällä mallilla on siis projekti, mutta nyt alkaa vasta valmistautuminen isoimpaan koitokseen.
~Camilla~
Mielenkiintoista luettavaa ja saattaa olla hyvää vertaistukea saman kokevalle kanssakulkijalle. Mukava lukea blogiasi :)
VastaaPoista