Valmistautuminen leikkaukseen on sujunut täällä hyvin. Leikkauskoukkuihin on tottunut, polttamisen sain lopetettua, ja henkisestikkin olisin jo ihan valmis leikkaukseen. 33 päivää enää ennen leikkausta, tai siis pitäisi olla ilman tätä yhtä isoa muttaa. Nimittäin kaikille varmasti jo tutuksi tullut korona-virus on aiheuttanut Suomessa poikkeusolosuhteet, ja valmiuslakien tuomat muutokset näkyvät myös epävarmuutena monilla eri aloilla.
Ihmisten tulee vältellä turhia kontakteja muihin ihmisiin, monet ovat siirtyneet etätöihin tai jopa joutuneet lomautetuiksi. Itsellänikin loppui kokonaan kuntouttava työtoiminta, ainakin tämän kuukauden pituisen yleiskaranteenin loppuun asti. Se stressaa, sillä tuloni tippuivat lähes kolmasosalla, ja rahaa olisin todella tarvinnut sairaslomani aikana.
Mutta sehän tässä onkin kaikkein epävarminta, kun ei tiedä tuleeko mitään sairaslomaa edes ensi kuussa vielä. Sillä jos tämä poikkeustila jatkuu vielä ensi kuun jälkeenkin, leikkaukseni todennäköisesti siirretään johonkin hamaan tulevaisuuteen.
7.4. on tulossa kahden tunnin sessiot Satasairaalassa, jolloin otetaan verikokeet, röntgenit ja käydään leikkaus vielä läpi kirurgin kanssa. Aion silloin kyllä kysellä millä todennäköisyydellä leikkaus saatetaan siirtää, vaikka eihän sitä ikinä voi tietää. Tilanne elää kokoajan, eikä leikkaukseen pääsystä ole varmuutta ennen kuin pääsee leikkaussaliin asti.
Tiedän, että nämä säännökset ovat kaikkien parhaaksi, enkä kiroakkaan hallituksen toimia, vaan tätä perkeleen virusta. Pitikin tulla juuri nyt tänne riehumaan, keväisin kun on esimerkiksi valmistumiseen tarvittavia viimeisiä harjoitteluita ja yo-kokeitakin monilla.
Tilanteelle ei tietenkään voi mitään, mutta toivon kaikilta ihmisiltä ymmärrystä ja tilannetajua näinä aikoina.
Peskää niitä käsiä, älkää lähtekö mihinkään kipeänä, älkääkä matkustelko turhia. Haalikaa vaikka sitä vessapaperia, mutta älkää vaarantako ihmisiä, jotka kuuluvat riskiryhmään tai muutenkaan levittäkö pöpöjä ympäriinsä. Meidän on toimittava yhdessä jotta saamme tämän pandemian hidastumaan ja lopulta loppumaan, ja elämämme taas normaaliksi.
Välillä vähän erilainen postaus, mutta erilainen on kyllä tilannekin tällä hetkellä. Pidetään sormet ristissä, että tilanne olisi kuukauden päästä jo parempi.
Hyvää kevättä kaikille ja pysykää terveinä (ja kotona!)
-Camilla Virtanen-
Kommentit
Lähetä kommentti